Avainsana-arkisto: TE-toimisto

Hallitus, tässä korjaussarja työttömyysturvan aktiivimalliin!

Kolmikantainen työllisyysryhmä päätti viime viikolla työskentelynsä – yhteistä näkemystä työttömyysturvan kehittämisestä ei löytynyt. Tämän jälkeen Sipilän hallitus ilmoitti jatkavansa työttömyysturvan ”aktiivimallin” valmistelua työryhmän raportin perusteella.

Työttömällä työnhakijalla olisi jatkossa omavastuupäiviä, jotka muuttuisivat korvauspäiviksi, jos tämä on ollut edeltävän kolmen kuukauden aikana töissä vähintään 18 tunnin ajan neljän viikon aikana TAI osallistunut työllistymistä edellyttäviin palveluihin viiden päivän ajan. Jos nämä ehdot eivät täyty, työtön menettää yhden korvauspäivän kuukaudessa – eli työttömyysturvan taso laskee 4,65 prosenttia (Lähde: Akava)

Työttömän aktiivisuutta arvioidaan kolmen kuukauden välein järjestettävissä haastatteluissa.

Mitä tämä sitten tarkoittaa työttömälle korkeakoulutetulle? Asiantuntijoille ja esimiehille ei varsinaisesti ole 18 tunnin pätkätöiden markkinoita. Uudistuksen ajatuksena lienee sinällään oikeansuuntainen ajatus siitä, että lyhytkin työpätkä on parempi kuin 100 prosenttinen työttömyys ja työkokemus voi edistää pysyvämmän pestin saamista. Korkeasti koulutetulle ei kuitenkaan

  • ole tarjolla osaamistaan vastaavaa työtä vähintään 18-tuntisina minipätkinä tai
  • ole vähemmän vaativasta työstä (jota voisi olla tarjolla) hyötyä työllistymisessä osaamista vastaaviin töihin.

Entäs ne työllistymistä edistävät toimenpiteet? Kuten TE-toimistojen ja akavalaisten ammattiliittojen pilottiyhteistyössä viime vuonna (jossa YKA oli mukana) todettiin, ei TE-toimistoilla ole tarjolla juurikaan toimenpiteitä tai palveluita korkeasti koulutetuille, joiden oletetaan hakevan työtä ja työllistyvän omatoimisesti. Aktiivinenkaan itsenäinen työnhaku ei riitä täyttämään aktiivisuuden kriteereitä niin, että omavastuupäiviltä välttyisi. Osuvien palveluiden puuttuessa moni korkeasti koulutettu käyttäisi myös mielellään työttömyysaikaa hyödykseen ja kehittäisi osaamistaan, mutta omaehtoiseen opiskeluun liittyvät rajaukset ja tarveharkinta saattavat estää esimerkiksi oma-aloitteisen kurssien käymisen.

Tilanne on siis kinkkinen: aktiivinen itsenäinen työnhaku (jota korkeakoulutetulta työttömältä nimenomaan odotetaan) ei riitä aktiivisuudeksi, työllistymistä edistäviä palveluita on heikosti tarjolla ja omaehtoiseen opiskeluunkaan ei välttämättä lupaa heru. Asiantuntijoiden osaamista vastaavaa työtä ei tehdä 18 tunnin pätkissä.

Parhaalla tahdollakaan ei voi sanoa, että hallituksen suunnittelema työttömyysturvan ”aktiivimalli” olisi korkeasti koulutetuille juuri muuta kuin työttömyysturvan leikkausautomaatti työttömyyden pitkittyessä.

Miten hallituksen suunnitelmia pitäisi muuttaa – jos siis työttömyysturvan porrastus halutaan tehdä ja samalla aidosti edistää työllistymistä? Tässä muutama ehdotus:

  1. Aktiivisuuden osoitukseksi hyväksytään myös uuttera omatoiminen työnhaku. Tämän voisi todistaa esimerkiksi työhakemuksilla ja tarvittaessa tarkistaa asia hakemuksen vastaanottaneelta työnantajalta.
  2. Aktiiviseksi työllistymispalveluihin osallistumiseksi hyväksytään myös viiden päivän työtä vastaava omaehtoinen opiskelu. Tätä voi tarvittaessa arvioida esimerkiksi suoritetuilla opintopisteillä: viiden 7,5 tunnin mittaisen päivän opiskelu (37,5 h) vastaa 1,4 opintopistettä (yksi opintopiste vastaa 27 tunnin työpanosta). Riittävä aktiivisuus voisi siis edellyttää 2 opintopisteen suorittamista kolmen kuukauden aikana.
  3. Väljennetään omaehtoisen opiskelun mahdollisuuksia työttömyysturvalla. Esimerkiksi Akava on ehdottanut omaehtoisen opiskelun mahdollistamista kaikille työttömille, kunhan työtön olisi samalla työn vastaanottamisvelvoitteen piirissä.
  4. Lisäksi huolehditaan siitä, että jokaiselle TE-palveluiden asiakasryhmälle on näiden tarpeita vastaavia palveluita tarjolla. Tämä tarkoittaa asiakaspalvelun riittävää resursointia ja palvelutarjonnan (esimerkiksi koulutusten ja valmennusten) lisäämistä esimerkiksi ostopalveluina.

PirittaJokelainenMV_web
Piritta Jokelainen

Kirjoittaja on YKAn koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntija. Hän on koulutukseltaan VTM.

Mainokset

Uusi viritys TE-palveluihin – kuinka tukea korkeasti koulutettua työtöntä?

Mediassa on jo pitkään kerrottu surullista tarinaa: Korkeasti koulutettujen työttömyys on ennätysmäisen korkealla. Vastavalmistuneiden työnsaanti takkuilee. Pitkän työuran tehneet jäävät yt-neuvotteluiden jäljiltä tyhjän päälle.

YKAn jäsenistön työttömyysprosentti oli vuodenvaihteessa noin 6 prosenttia, kun yleinen työttömyysaste oli tammikuussa 9 prosentin tuntumassa. Ykalaisilla menee siis edelleen kohtuullisen hyvin, mutta tilanteen heikentymistä viime vuosina ei käy kieltäminen.

Työmarkkinatilanne näyttäytyy mediassa lukuina, prosentteina, tilastoina ja trendeinä. Kaikkien lukujen takana on kuitenkin joukko ihmisiä, jotka työttömien joukkoon kuuluessaan eivät ole osa massaa vaan yksilöitä. Tilanteena työttömyys voi olla tuttu tai uusi, epävarma, ahdistava tai ehkä mahdollisuus uuteen. Jokainen kohtaa työttömyyden yksilönä omista lähtökohdistaan.

Työttömästä tulee TE-palveluiden asiakas yleensä heti työttömyytensä alkaessa. Moni korkeasti koulutettu kokee, ettei saa tarpeeksi tukea ja palveluita TE-toimistosta, sillä heidän oletetaan kategorisesti pärjäävän omillaan itsenäisinä työnhakijoina. Pitkään samassa työssä olleen, projektipätkiin tottuneen ja vähän työkokemusta omaavan vastavalmistuneen tarpeet palveluiden suhteen eivät kuitenkaan helposti istu samaan muottiin. TE-toimistoissa ei ehkä ylipäätään osata kertoa, millaisia palveluita korkeasti koulutetuille on tarjolla. Moni toki pärjää hyvin itsenäisesti töitä etsien ilman sen ihmeempiä palveluita, mutta myös tuelle on tarvetta.

Jos työnhakijan koulutustausta on virkailijalle tuntemattomampi, on mahdollisten työpaikkojen tunnistaminen varmasti vaikeaa, samoin kuin sen, millaista osaamisen kehittämistä työtön voisi kaivata työllistymisen helpottamiseksi. Myös piilotyöpaikkojen suuri osuus on erityisesti korkeasti koulutettuja koskeva haaste, johon TE-palveluiden prosessit eivät välttämättä pysty vastaamaan.

Moni ottaisi heti työttömäksi jäätyään mielellään härkää sarvista ja työnhaun ohella hankkisi täydennyskoulutusta, suorittaisi kesken jääneen tutkinnon loppuun tai ottaisi vastaan lyhyitäkin projektitöitä työkokemuksen kartuttamiseksi. Aktiivisuuden jarruna on kuitenkin monesti työttömyysturva. Jos kaikkeen omaehtoiseen toimintaan – itsenäistä työnhakua lukuun ottamatta – täytyy pyytää TE-palveluista lupa ja jännittää, meneekö oma työttömyysturva katkolle, kahlitsee se työttömän pelkkään itsenäisen – jopa omassa tilanteessaan yksinäisen – työnhakijan rooliin.

Korkeasti koulutettujen ja TE-palveluiden kohtaamisessa on siis roimasti parantamisen varaa, ja tilanne tiedostetaan molemmin puolin asiointitiskiä. Työ- ja elinkeinoministeriö, TE-toimistot ja joukko akavalaisia liittoja toteuttivat vuoden 2015 aikana kumppanuuspilotin. Tavoitteena oli tunnistaa korkeasti koulutettujen TE-palveluiden asiakkaina kohtaamia haasteita ja pohtia, kuinka viranomaiset voisivat yhteistyössä liittojen kanssa edistää heidän työllistymistään. Pilottiyhteistyön tuloksia ja ratkaisuehdotuksia hyödynnetään jatkossa, kun TE-palveluita kehitetään vastaamaan entistä paremmin erilaisten työnhakijaryhmien tarpeisiin.

Korkeasti koulutettujen palvelulta kaivattiin liittojen kokemusten mukaan erityisesti nykyistä konsultoivampaa, yksilön tarpeista lähtevää otetta. Tämä edellyttää erilaisista taustoista tulevien työnhakijoiden nykyistä kattavampaa tuntemusta. YKA toteuttikin pilotin aikana TE-palveluiden henkilökunnalle tarkoitetun, nauhoitetun infoluennon yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen osaamisesta, työmarkkinoista ja työllistymisen haasteista. Ehkä – ja toivottavasti – saimme siten sysättyä ykalaisten palveluita edes piirun verran parempaan suuntaan. Eikä työ lopu tähän.

Onko sinulla kokemuksia asioinnista TE-palveluiden kanssa? Kerro omat ajatuksesi palveluiden kehittämisestä kommenttiosioon – viemme jäsenistön viestiä eteenpäin!

PS: Muistathan, että jäsenenä saat YKAsta tukea työnhakuun ja työllistymiseen! Tutustu palveluihin

Myös Akava on ollut mukana työnvälityksen yhteistyökokeiluissa ja pilottihankkeissa. Lue lisää

PirittaJokelainenMV_web


Piritta Jokelainen

Kirjoittaja työskentelee koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntija YKAssa. Hän on koulutukseltaan VTM.