Avainsana-arkisto: digitalisaatio

Työpaikat esiin avoimen datan avulla

Työelämän murros pomppaa silmille ympäri mediakenttää – useimmiten ikävässä valossa. Työmarkkinasopimukset jäävät pöydille samalla kun digitalisaatio hävittää työtä ja globalisaatio siirtää sitä pois ulottuvistamme. Onko tosiaan niin, että arkeemme vaikuttavat työelämän megatrendit tuottavat pelkästään ikävää uutisoitavaa? Yksi keskeisistä muutostrendeistä on kuitenkin lähtökohtaisesti positiivinen: teknologinen kehitys. Tiedon analysoinnin ja hyödyntämisen tavat kehittyvät merkittävästi samalla kun tallennetun datan määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Yhdessä nämä kehityskulut tulevat avaamaan uudenlaisia tapoja työmarkkinoilla suunnistamiseen.

Miksi työpaikat ovat piilossa?

Vaikka korkeakoulutuksen hankkiminen on edelleen tutkitusti erittäin hyvä sijoitus, tuntuu koulutuslupaus osittain murtuneen erityisesti generalistialojen kohdalla. Panostukset omaan sivistys- ja osaamispääomaan eivät olekaan enää automaatti, josta lainarahaa vastaan putkahtaa turvattu virkaura. Iltapäivälehtien sivuilla koulutetut ja osaavat ihmiset kertovat hakeneensa satoja työpaikkoja tuloksetta ja että usko työn löytämiseen on lopahtanut. Erityisesti nuoret aikuiset, joilla työkokemusta ei ole vielä kertynyt kokevat kilpailuasetelman toivottomaksi. Kun samoja ohjeita toistavat CV-työpajat vielä varmistavat, että jokaisen ansioluettelo ja työhakemus ovat samasta puusta veistettyjä, on muista työnhakijoista erottautuminen yhä vaikeampaa.

Työnantajan näkökulmastakaan työvoiman tarjonnan lisääntyminen ei ole pelkästään positiivinen asia. Korkea työttömyys näyttäytyy vaikeutena löytää ”hyvä tyyppi”, jota niin moni nykyään kertoo etsivänsä. Asiaa ei auta, että avoimiin työpaikkoihin kohdistuu erityisesti ylitarjonta-aloilla varsinainen hakemustulva. Moni potentiaalinen työpaikka jää kokonaan ilmoittamatta. Tulva väistetään rekrytoimalla uusi ihminen omista verkostoista, ja tällöin verkostojen ulkopuolella olevat – työttömät tai vähän työkokemusta omaavat – ovat suhteellisesti entistä heikommassa kilpailuasemassa. Tutkimus: Vain joka neljäs työllistynyt avointa työpaikkaa hakemalla

Lisää informaatiota ja parempaa ajoitusta työnhakuun?

 Yksi tapa tehostaa työnhakua on laajentaa omaa näkymää potentiaalisiin työnantajiin. Jos onnistuu sisällyttämään listalleen näkyvimpien ja suurimpien työnantajien lisäksi pienet ja tuntemattomat kasvuyritykset, paranee oma suhteellinen asema työnhakijana. Näin tapahtuu, koska valtaosa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

 Jos mietimme, miten kokonaan uusi työpaikka syntyy, huomaamme, että yrityksen tarinassa rekrytointipäätöstä edeltää aina jokin merkittävä tapahtuma tai tapahtumien sarja. Voitettu tarjouskilpailu, onnistunut rahoituskierros, merkittävän asiakkaan saaminen, yrityskauppa tai johdon vaihtuminen voivat olla merkkejä orastavasta rekrytointitarpeesta. Tähän väliin työnhakijan tulisi päästä iskemään. Mutta mistä tämä tieto sitten löytyy?

 Matkalla laadukkaamman informaation lähteille

 Hyvä uutinen ensin: suuri osa yritysten kasvusta kertovasta datasta on avointa ja kaikkien saatavilla. Huono uutinen on se, että ainakin toistaiseksi tieto on erittäin pirstaleista ja hajallaan eri lähteissä. Alkuun pääsee toki vaikka seuraamalla omalla alalla toimivien organisaatioiden viestintää, julkisen sektorin hankintapäätöksiä sekä tutkimalla nimitysuutisia ja yrityskauppoja. Omaa alaa läheltä liippaavat tapahtumat kannattaa kiertää ja alan mielipidevaikuttajat laittaa aktiiviseen seurantaan.

Lisäksi kannattaa seurata herkällä korvalla työmarkkinoiden uusia tuulia. Sitra järjesti keväällä 2016 ideakuulutuksen, jolla haluttiin edistää valmistuvien korkeakoulutettujen työllistyvyyttä. Eräs ideakuulutuksen voittajaideoista liittyy juuri avoimen datan mahdollisuuksiin työnhaussa. Ehkäpä pääsemme kokeilemaan avoimen datan mahdollisuuksia korkeakoulutettujen urasuunnittelussa käytännössä jo lähitulevaisuudessa!

Uuden työn kuntotesti: kuntotesti.sitra.fi
P_Jamsen_6983_jpg
Perttu Jämsén
Kirjoittaja työskentelee Sitrassa Työelämän taitekohdat –avainalueella. Avainalueen tavoitteena on uudistaa työelämän toimintamalleja siten, että ne vastaavat nykyistä paremmin työmarkkinoiden muutoksen tuomiin haasteisiin.

 

 

 

 

 

Mainokset

Puhetta digitalisaatiosta ja työelämän muutoksesta

Käynnissä oleva digitalisaatio mullistaa työelämämme. Sen myötä voimme hyödyntää tietoa tavalla, josta aiemmin vain tieteiskirjailijat saattoivat haaveilla. Nyt päivittäin syntyy uusia innovaatioita, joiden avulla työtä tehdään kaikkialla maailmassa uudella tavalla. Nykyisin teknologia on muutoksen aktiivinen ajuri, kun se ennen oli muutoksen mahdollistaja.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivulan mukaan globalisaatio haastaa meidät miettimään työelämän vanhoja pelisääntöjä. Automatisoinnin osuus kasvaa koko ajan, ja digityyppinen tekeminen lisääntyy joka tehtävässä. Työtehtävät muuttuvat aivan erityyppisiksi.  Tehtävien lisäksi muuttuu koko asetelma, jossa työtä tehdään: organisaatioiden rakenteet, ihmisten tavat tehdä töitä ja ansaita elantonsa muuttuvat. Myös työn maantieteellinen sijainti muuttuu. Tähän muutokseen meidän kaikkien on syytä valmistautua, sanoo Tulevaisuuden tutkija Mika Aaltonen.

Työ ei kuitenkaan lopu digitalisaation myötä. Uutta työtä syntyy koko ajan, se vain on luonteeltaan toisenlaista kuin mihin olemme ehkä tottuneet tai kouluttautuneet.

Työnteko on aina muuttunut ihmisen ajattelun ja työkalujen kehityksen myötä. Digiaikana ihminen luo työelämässä eniten arvoa tekemällä sitä, mihin kone ei pysty. -Arvokkaimmassa ihmisen työssä korostuvat sellaiset ajattelun taidot kuin luovuus, oppiminen, joustava ajattelu sekä empatia, sanoo työkulttuureja tutkiva Katri Saarikivi blogissaan.

Työn ja sen tekemisen mukana muuttuvat myös työhyvinvoinnin merkitys ja vaatimukset sen johtamiselle. Tietotyö ja digiaika asettavat erilaisia haasteita jaksamiselle ja työkyvyn ylläpitämiselle. Informaatiota tulvii joka tuutista niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Työtä on mahdollista tehdä 24/7 lähes missä tahansa. Haasteeksi jää huolehtia palautumisesta ja uusien voimien sekä luovuuden ylläpitämiseksi soveltaaksemme oppimaamme ja luodaksemme uusia mahdollisuuksia. Aivot ovat tietotyöläisen tärkein voimavara ja siten myös organisaation, joka nuo aivot omistavan henkilön työllistävät. Aivotutkija Kiti Müller on tutkinut vuosien ajan aivojen mahdollisuuksia, joustavuutta, sietokykyä ja haavoittuvuutta eri kanteilta. Hän kannustaakin meitä kaikkia huolehtimaan rakkaudella tärkeimmästä työvälineestämme. Siitä on hyötyä kaikille osapuolille tässä vallankumouksessa, eikä vähiten meille itsellemme.

Tietotyön lisääntyminen on tuonut tullessaan uusia johtamisen malleja. Korkeasti koulutetut luovat ihmiset ja työn kompleksisuus vaativat toisenlaisia organisatorisia rakenteita ja johtamista. Johdon tehtävä on luoda edellytykset sille, että henkilöstö voi onnistua työtehtävissään. Onnistuessaan ihminen innostuu ja innostus nostaa sitoutumisen astetta, josta edelleen motivaatio kasvaa ja tulokset paranevat. Asiaa paljon organisaationsa kanssa työstänyt toimitusjohtaja Tuomo Haukkovaara uskookin, että työstään innostuneet ihmiset eivät pala loppuun. Samanhenkisiä tuloksia saadaan myös toisenlaisessa työssä, joka tapahtuu kentällä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen uskoo valmentavalla johtamisella aikaan saatavaan huippulaatuun. Osallistaminen ja valtuus päättää omaan työhön liittyvistä asioista tuo motivaatiota ja sitoutumista yhtiöön.

Lisääntynyt tietotyö tuo uusia haasteita työympäristön suunnitteluun. Digitaaliset työvälineet ja palvelut mahdollistavat monipaikkaisen ja virtuaalisen työskentelyn, mikä puolestaan muuttaa vaatimuksia työhyvinvoinnin johtamiselle. Perinteisessä toimistossa työympäristön pitäisi mahdollistaa häiriötön työskentely, mutta se tuottaa usein haasteita avokonttoreissa. Tapahtuupa työn tekeminen samassa toimipisteessä tai virtuaalitilassa työympäristön tulisi tukea ihmisten ja yrityksen eri osastojen välistä yhteistyötä sanoo henkilöstöjohtaja Maija Kaski.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin päätän tämän pienen katsaukseni työelämän muutokseen ja käynnissä olevaan digitalisaatioon sekä toivon vahvasti, että me yhteiskuntatieteilijätkin haluamme katsoa maailmaa digilasit päässämme jo tänään – maailma muuttuu, olkaamme aktiivisesti tekemässä tätä muutosta. Positiivisella suhtautumisella ja suomalla mahdollisuuksille mahdollisuuden saamme Suomen nostettua kuopasta! Harjoitetaan psykologisen pääomamme kehittämistä dosentti Marja-Liisa Mankan ja hänen tiiminsä ohjein: fokuksessa itseluottamus, sinnikkyys, realistinen optimismi ja toiveikkuus.

 PROimpactin järjestämässä Työhyvinvoinnin TulosFoorumissa 13.4. pohditaan digitalisaation vaikutuksia työhyvinvointiin ja henkilöstön tuottavuuteen nyt ja lähitulevaisuudessa. Keskustelemassa ovat Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula, neurologi, lääketieteellinen johtaja Kiti Müller Nokiasta, IBM Suomen toimitusjohtaja Tuomo Haukkovaara, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ja Martelan henkilöstöjohtaja Maija Kaski sekä sata liiketoimintapäättäjää. www.tulosfoorumi.fi. YKAn jäsenet saavat 30%:n alennuksen osallistumismaksusta. Lue lisää

 

AMV_313
Anna-Marja Vainio
Kirjoittaja on VTM, työhyvinvoinnin johtamisen ja mittaamisen palveluyritys PROimpact Oy:n perustajaosakas. Hän on myös vuoden 2014 Vuoden yhteiskuntatieteilijä.

Tulevaisuuden yhteiskuntatieteilijät

Tajusin jonkin aikaa sitten, että eläköidyn 2050-luvulla. Nykyopiskelijoilla vastaava hetki tulee eteen 2060-luvulla. Tarjoaako nyt ja lähivuosina annettava yhteiskuntatieteellinen koulutus valmiudet toimia työelämässä vielä silloin? Pääkaupunkiseudun yhteiskuntatieteilijät Pääsy ry järjesti vuosikokouksensa yhteydessä tammikuussa ”Tulevaisuuden yhteiskuntatieteilijät” -joukkoistamistilaisuuden, jossa pohdimme yhteiskuntatieteellisen koulutuksen kehittämisen kysymyksiä.

Pidimme yhteiskuntatieteilijöiden vahvuuksina monipuolisuutta ja tiedonhankintataitoja. Tulevaisuuden työ on tiimityötä, ja tiimit saattavat usein syntyä ongelmien ratkaisemiseen tähtäävien projektien ympärille. Tämänkaltaisessa tilanteessa valmiudet ymmärtää monia näkökulmia sekä niihin liittyviä erilaisia kieliä nousevat arvoonsa. Yhteiskuntatieteilijöille luontainen relativismi edesauttaa erilaisten kielten ja ajattelutapojen siltaamisessa. Tiedonhankintataidoilla tarkoitan tässä yhteydessä sitä, miten yhteiskuntaa ja yhteisöjä koskevaa tietoa hankitaan sekä analysoidaan.

Olimme sitä mieltä, että digitalisaatio on muuttanut ja tulee muuttamaan maailmaa lähivuosina todella paljon, kun iso osa ihmisistä käyttää digitaalisia palveluita työn tekemiseen ja arjen pyörittämiseen. Tähän murrokseen tulisi suhtautua proaktiivisesti. Pidimme yhteiskuntatieteellisen koulutuksen kehittämisen kohteina digitaalisten aineistojen käsittelyä ja analysointia (big data ja tietokannat) ja digitaalisten palveluiden kehittämistä.

Työelämässä on aika vähän tutkijanpaikkoja, ja siksi yhteiskuntatieteilijöillä tulisi olla enemmän yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen ja kehittämisen osaamista. Miten voimme paitsi ymmärtää myös ratkaista yhteisöjen ja niihin kuuluvien yksilöiden ongelmia?

Yhteiskuntatieteellisen koulutuksen kehittämisessä pitää huomioida sekä menneisyyden opit että luodata tulevaisuutta ja kuroa aktiivisesti umpeen sinne kuljettavaa matkaa. On syytä tarkastella koulutuksen tuottamia osaamisvalmiuksia yhteiskunnan tarpeiden kautta, eikä vain akateemisten perinteiden ja tieteellisen julkaisemisen tukemisen näkökulmista.

Tulevaisuuden yhteiskuntatieteilijä on yhteiskunnallisesti vaikuttava, yhteisöjen ongelmia ratkova digitaalisten välineiden tietotaitaja.

 

Mikael SeppäläMikael Seppälä
Kirjoittaja on projektipäällikkö Taideyliopistossa. Hän on kolminkertainen maisteri (YTM, KM, KTM) ja pitkän linjan liittoaktiivi (Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen ja Pääsyn hallituksen jäsen). Pääsy Facebookissa