Puhetta digitalisaatiosta ja työelämän muutoksesta

Käynnissä oleva digitalisaatio mullistaa työelämämme. Sen myötä voimme hyödyntää tietoa tavalla, josta aiemmin vain tieteiskirjailijat saattoivat haaveilla. Nyt päivittäin syntyy uusia innovaatioita, joiden avulla työtä tehdään kaikkialla maailmassa uudella tavalla. Nykyisin teknologia on muutoksen aktiivinen ajuri, kun se ennen oli muutoksen mahdollistaja.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivulan mukaan globalisaatio haastaa meidät miettimään työelämän vanhoja pelisääntöjä. Automatisoinnin osuus kasvaa koko ajan, ja digityyppinen tekeminen lisääntyy joka tehtävässä. Työtehtävät muuttuvat aivan erityyppisiksi.  Tehtävien lisäksi muuttuu koko asetelma, jossa työtä tehdään: organisaatioiden rakenteet, ihmisten tavat tehdä töitä ja ansaita elantonsa muuttuvat. Myös työn maantieteellinen sijainti muuttuu. Tähän muutokseen meidän kaikkien on syytä valmistautua, sanoo Tulevaisuuden tutkija Mika Aaltonen.

Työ ei kuitenkaan lopu digitalisaation myötä. Uutta työtä syntyy koko ajan, se vain on luonteeltaan toisenlaista kuin mihin olemme ehkä tottuneet tai kouluttautuneet.

Työnteko on aina muuttunut ihmisen ajattelun ja työkalujen kehityksen myötä. Digiaikana ihminen luo työelämässä eniten arvoa tekemällä sitä, mihin kone ei pysty. -Arvokkaimmassa ihmisen työssä korostuvat sellaiset ajattelun taidot kuin luovuus, oppiminen, joustava ajattelu sekä empatia, sanoo työkulttuureja tutkiva Katri Saarikivi blogissaan.

Työn ja sen tekemisen mukana muuttuvat myös työhyvinvoinnin merkitys ja vaatimukset sen johtamiselle. Tietotyö ja digiaika asettavat erilaisia haasteita jaksamiselle ja työkyvyn ylläpitämiselle. Informaatiota tulvii joka tuutista niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Työtä on mahdollista tehdä 24/7 lähes missä tahansa. Haasteeksi jää huolehtia palautumisesta ja uusien voimien sekä luovuuden ylläpitämiseksi soveltaaksemme oppimaamme ja luodaksemme uusia mahdollisuuksia. Aivot ovat tietotyöläisen tärkein voimavara ja siten myös organisaation, joka nuo aivot omistavan henkilön työllistävät. Aivotutkija Kiti Müller on tutkinut vuosien ajan aivojen mahdollisuuksia, joustavuutta, sietokykyä ja haavoittuvuutta eri kanteilta. Hän kannustaakin meitä kaikkia huolehtimaan rakkaudella tärkeimmästä työvälineestämme. Siitä on hyötyä kaikille osapuolille tässä vallankumouksessa, eikä vähiten meille itsellemme.

Tietotyön lisääntyminen on tuonut tullessaan uusia johtamisen malleja. Korkeasti koulutetut luovat ihmiset ja työn kompleksisuus vaativat toisenlaisia organisatorisia rakenteita ja johtamista. Johdon tehtävä on luoda edellytykset sille, että henkilöstö voi onnistua työtehtävissään. Onnistuessaan ihminen innostuu ja innostus nostaa sitoutumisen astetta, josta edelleen motivaatio kasvaa ja tulokset paranevat. Asiaa paljon organisaationsa kanssa työstänyt toimitusjohtaja Tuomo Haukkovaara uskookin, että työstään innostuneet ihmiset eivät pala loppuun. Samanhenkisiä tuloksia saadaan myös toisenlaisessa työssä, joka tapahtuu kentällä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen uskoo valmentavalla johtamisella aikaan saatavaan huippulaatuun. Osallistaminen ja valtuus päättää omaan työhön liittyvistä asioista tuo motivaatiota ja sitoutumista yhtiöön.

Lisääntynyt tietotyö tuo uusia haasteita työympäristön suunnitteluun. Digitaaliset työvälineet ja palvelut mahdollistavat monipaikkaisen ja virtuaalisen työskentelyn, mikä puolestaan muuttaa vaatimuksia työhyvinvoinnin johtamiselle. Perinteisessä toimistossa työympäristön pitäisi mahdollistaa häiriötön työskentely, mutta se tuottaa usein haasteita avokonttoreissa. Tapahtuupa työn tekeminen samassa toimipisteessä tai virtuaalitilassa työympäristön tulisi tukea ihmisten ja yrityksen eri osastojen välistä yhteistyötä sanoo henkilöstöjohtaja Maija Kaski.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin päätän tämän pienen katsaukseni työelämän muutokseen ja käynnissä olevaan digitalisaatioon sekä toivon vahvasti, että me yhteiskuntatieteilijätkin haluamme katsoa maailmaa digilasit päässämme jo tänään – maailma muuttuu, olkaamme aktiivisesti tekemässä tätä muutosta. Positiivisella suhtautumisella ja suomalla mahdollisuuksille mahdollisuuden saamme Suomen nostettua kuopasta! Harjoitetaan psykologisen pääomamme kehittämistä dosentti Marja-Liisa Mankan ja hänen tiiminsä ohjein: fokuksessa itseluottamus, sinnikkyys, realistinen optimismi ja toiveikkuus.

 PROimpactin järjestämässä Työhyvinvoinnin TulosFoorumissa 13.4. pohditaan digitalisaation vaikutuksia työhyvinvointiin ja henkilöstön tuottavuuteen nyt ja lähitulevaisuudessa. Keskustelemassa ovat Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula, neurologi, lääketieteellinen johtaja Kiti Müller Nokiasta, IBM Suomen toimitusjohtaja Tuomo Haukkovaara, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ja Martelan henkilöstöjohtaja Maija Kaski sekä sata liiketoimintapäättäjää. www.tulosfoorumi.fi. YKAn jäsenet saavat 30%:n alennuksen osallistumismaksusta. Lue lisää

 

AMV_313
Anna-Marja Vainio
Kirjoittaja on VTM, työhyvinvoinnin johtamisen ja mittaamisen palveluyritys PROimpact Oy:n perustajaosakas. Hän on myös vuoden 2014 Vuoden yhteiskuntatieteilijä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s