Varmasti hyvä työyhteisö

Kokosin kirjani ”Työyhteisön vuosi – Sosiaalipsykologinen selviytymisopas” (Talentum, 2015) yhteenvedoksi Rakettityöyhteisön mallin. Se perustuu useisiin lähteisiin ja kertoo, että samat tekijät ovat ratkaisevassa asemassa riippumatta siitä, pyritäänkö työhyvinvointiin, innovatiivisuuteen tai tuloksellisuuteen. Nimi rakettityöyhteisö viittaa nopeaan etenemiseen, mutta se sisältää myös ironisen kommentin: asiat ovat kaikkien tiedossa tai ainakin helposti arvattavissa ja hyväksyttävissä. Ei siis mitään rakettitiedettä! Kuitenkin niiden toteuttaminen on usein hyvin hankalaa.

Seuraavassa mallin kiteytys. Jos omalla työpaikalla kaikki ei vielä toimi, kannattaa laittaa yksi asia kerrallaan kuntoon.

Ensimmäinen ja tärkein on työn tarkoitus ja siihen liittyvät tavoitteet. Selkeä ja ymmärrettävä suunta sekä mahdollisuus nähdä oma tehtävä osana merkityksellistä kokonaisuutta on sekä hyvän suorituksen että motivaation ja yhteisön muodostumisen perusta. Esimiehen tärkein tehtävä on pitää tarkoitus ja tavoitteet selkeinä niin omassa kuin muidenkin mielessä. Perustehtävästä, fokuksesta, tarkoituksesta jne. on tarvittaessa puhuttava päivittäin.

Toinen tekijä on jatkoa edelliselle: jatkuva eteneminen ja pienet voitot. Tavalla tai toisella meidän pitäisi päivittäin voida tunnistaa, että teemme työtä onnistuneesti ja oikeaan suuntaan. Se ylläpitää virettä ja motivaatiota. Kolmanneksi: eteneminen on mahdollista vain, jos työn tekemiselle on asianmukaiset edellytykset, resurssit. Tähän kuuluvat mm. osaaminen, työvälineet, muita tukeva ilmapiiri ja riittävät toimintavaltuudet.

Neljäntenä nousee esiin työlle suopeat tunteet sekä viidentenä myönteisesti värittynyt vuorovaikutus. Työlle suopeita tunteita tuottaa kohta kaksi – jatkuva eteneminen sekä sen (yhteinen) tunnistaminen, palaute itselle ja muille. Myönteisesti värittynyt vuorovaikutus on yksinkertaista. Aloita keskustelu aidosti myönteisessä sävyssä. Jos olet turhautunut tai väsynyt, harkitse toinenkin kerta, kuinka asia kannattaa ottaa esille.

Ja kuudentena seuraa todellinen testi: Miten kohtaamme vastoinkäymiset, ongelmat ja muutokset? Ratkaisu on rento sisu. Se tarkoittaa joustavaa asennetta ja ilmapiiriä, joiden tuella löytyy toimiva ratkaisu ennemmin tai myöhemmin. Seitsemäntenä tekijänä tulevat yksilölliset erot. Olennaista on asettaa hyväksyttävän rajat (pelisäännöt) sekä sietää näiden puitteissa muita ihmisiä.

Tämä kaikki on täysin mahdollista. Hyvä tulos on lähes varma. Kannattaisiko yrittää?

 

Esa2015_1_pieni (2)Esa Pohjanheimo
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi, joka on toiminut työyhteisöjen ja johtamisen kehittämisen parissa 30 vuoden ajan. Hänet valittiin Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi vuonna 2007.

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s